Kiertotalous rakentamisessa

Rakennusteollisuus on suurin yksittäinen raaka-ainetta käyttävä sektori Suomessa.  Maankäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa rakentamisen tehokkuuteen ja materiaalivalintoihin ja rakentamisessa neitseellisiä maa- ja kiviaineksia on mahdollista säästää korvaamalla niitä mahdollisuuksien mukaan kierrätys- ja uusiomateriaaleilla.  Tärkeä kiertotalouden näkökulma on myös kiinteistöjen käyttöasteen parantaminen.

stone-1434977_960_720

Pirkanmaalaista puurakentamista

Vuoreksen Isokuusesta on tulossa uusi puuasuinalue, josta tulee valmistuttuaan noin 4000 ihmisen koti. Isokuuseen suunnitellaan arkkitehtuuriltaan yhtenäistä puusta rakennettua aluetta, jossa on puukerrostaloja, puisia liikerakennuksia ja puisia pientaloja. Toteutuessaan alue on suurin nykyaikainen puukaupunkiympäristö Suomessa. Isokuusesta tavoitellaan myös hiilineutraalia aluetta. Kahden puukerrostalon rakentaminen käynnistyy vuonna 2017 ja sillä aloitetaan Tampereen Vuoreksen alueen puukerrostalorakentamisen.

Virtain kaupunki on profiloitunut BioVirrat teemalla, joka näkyy mm. siten, että kaikki viime aikoina rakennetut tai rakenteilla olevat rakennukset ovat puusta. Virroille ollaan rakentamassa uusi yhtenäiskoulu, jonka toteutustapa on vielä auki. Esimerkkejä Virroilla sijaitsevista puurakenteisista rakennuksista ovat 2014 valmistunut päiväkoti, 2017 valmistuva teollisuushalli, 2018 valmistuva ikäihmisten palvelukoti sekä 2017 valmistuva Nuorisokeskus Marttisen Vihta-sauna.

Vanhojen rakennusten hyödyntäminen

Hiedanrannassa hyödynnetään Vanhaa rakennuskantaa mahdollisuuksien mukaan ja alueella selvitetään vanhojen tehdastilojen laajamittaista hyödyntämiseen yhteistyössä yksityisten toimijoiden kanssa. Kaupunginosa rakennetaan 20 000 – 25 000 asukkaalle ja 10 000 työpaikalle. Alueen yleissuunnittelu on aloitettu keväällä 2017 kansainvälisen ideasuunnittelukilpailun kahden voittaneen työryhmän kanssa. Suunnittelua tehdään vuorovaikutteisesti muun muassa avoimissa työpajoissa. Tavoitteena on, että yleissuunnitelma valmistuu keväällä 2018. Yleissuunnitelman perusteella käynnistetään alueen asemakaavoitus hyväksytyn asemakaavaohjelman mukaisesti, siten että alueen ensimmäinen asemakaava valmistuu vuonna 2019.

Santalahteen kaavaillaan 2300 asukkaan asuinaluetta ja koska monet alueella sijaitsevat rakennukset ovat suojeltuja, niitä odottaa uusi elämä. Alueen rakennuksista muun muassa tulitikkutehdas piippuineen, pahvitehdas, paperitehdas sekä puuhuvila tullaan säästämään purkamiselta.

lost-places-2232277_1920.jpg

POSKI -hanke

Pirkanmaan POSKI-hankkeen (2012–2015) tavoitteena on ollut tuottaa kokonaisvaltainen näkemys Pirkanmaan kiviaineshuollon tarpeista ja suunnitelma toiminnan suuntaamisesta pitkällä aikavälillä huomioiden luonnonvarojen kestävä käyttö. Hanke on toiminut myös Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvityksenä. Hankkeen aineisto löytyy täältä.

Pilaantuneen maan kestävä kunnostaminen

Valtakunnallinen pilaantuneiden maiden tutkimus- ja kunnostusohjelma on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukseen. Sen avulla priorisoidaan kohteet ja suunnataan voimavarat kiireellisyysjärjestyksen mukaisesti kansallisella tasolla. Ohjelman puitteissa tehdään kiireellisten riskikohteiden tunnistaminen, tutkiminen ja kunnostaminen.

Tutkimus- ja kunnostusohjelma sisältää myös vuosina 2016–2018 kokeiluhankkeen, jonka tavoitteena on vauhdittaa kestävien riskinhallintamenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa sekä edistää suomalaisen cleantech-liiketoiminnan vientiä pilaantuneiden alueiden toimintasektorilla. Lue lisää ohjelmasta sekä tutustu uusiin Maaperakuntoon -sivustoihin.

Pirkanmaan PIMA -kunnostukset

Pirkanmaalla toteutetut pilaantuneiden maiden kunnostuskohteet löytyvät ELY-keskuksen sivuilta. Suurempia ja ehkä eniten näkyvyyttä saaneita kunnostushankkeita ovat olleet Härmälänrannan sekä Häpesuon alueiden kunnostukset. Härmälänrannassa on ollut teollista toimintaa vuodesta 1936 saakka ja alueella toimivassa tehtaassa on alunperin sijainnut lentokonetehdas. Nokialla kunnostettiin Häpesuon vanha kaatopaikka-alue ja sen päälle rakentuu automarketti ja parkkipaikka. Molemmista kohteista löytyy esitykset Maaperän tutkimus- ja kunnostusyhdistys ry:n Mutku -päivien esitysaineistosta.

Uusiomateriaalien hyödyntämiseen liittyvä lainsäädäntö uudistuu

Jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia maarakentamisessa laajennetaan ja parhaillaan on menossa kahden asetuksen: eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa koskevan valtioneuvoston asetuksen (ns. MARA-asetus 591/2006) uusiminen ja rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntämistä koskevan asetuksen (ns. MASA-asetus) valmistelu. Asetusten tarkoituksena on edistää jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa kestävän kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on saada ns. MARA-asetus voimaan vuoden 2017 loppuun mennessä ja ns. MASA-asetus keväällä 2018. Lisätietoja

UUMA -ohjelmasta

UUMA2-ohjelman tavoitteena on ollut edistää uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa ja vähentää siten neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja maarakentamisen ympäristövaikutuksia. UUMA2-ohjelmassa keskitytään erityisesti ekotehokkaiden hankekohtaisten materiaaliratkaisujen edistämiseen ja uusiomaarakentamisen tuotteistamiseen. Ohjelman pääpaino on tuotekehityksessä, tilaajien suunnittelun ja hankinnan kehittämisessä sekä näihin liittyvissä demonstraatiohankkeissa. UUMA2 -ohjelma päättyy vuoden 2017 lopussa ja vuonna 2018 alkaa UUMA3-ohjelma.