Sininen biotalous

Sininen biotalous käsittää kaikki veteen ja vesiin liittyvät resurssit, joita ihminen tavalla tai toisella hyödyntää. Sinisen biotalouden eri osa-alueita ovat vesihuolto, vesistöjen virkistyskäyttö, niihin perustuva matkailu ja vesiliikenne, energian tuotanto sekä kalatalous.

lake-2063957_960_720

Hallitus vauhdittaa sinistä biotaloutta ja uutta kasvua haetaan mm. vesiviljelystä ja suomalaisen vesiosaamiseen perustuvasta viennistä. Sininen biotalous on myös osa hallituksen biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kärkihankekokonaisuutta. Tätä tukemaan on laadittu Sinisen biotalouden kansallinen kehittämissuunnitelma 2025.

Järviluontokeskus Särkänniemen läheisyyteen

Uudistuvalle Särkänniemen alueelle, Mustalahden satamaan on suunnitteilla Järviluontokeskus. Sen tavoitteena on tarjota yhteinen ja ympärivuotinen paikka järvistä nauttimiseen. Keskukseen on kaavailtu järvi- ja avantokylpylää, monipuolista aktiviteettitoimintaa ja välinevuokrausta, tapahtumia, yhteistä tekemistä sekä tietysti luontotietoa ja elämyksiin perustuvaa oppimista.

Kalastus ja raputalous

Tampereen ympäristön vedet tarjoavat hyvät mahdollisuudet mm. kuhan, hauen, toutaimen, järvilohen pyyntiin. Myös reittivesien täplärapukannat ovat vahvistuneet huimaa vauhtia. Tietoa Pirkanmaan tärkeimmistä kalapaikoista, saalislajeista ja kalastusluvista on koottu Kuhamaa -sivustoille.

Raputalouden merkitys ja arvo Suomen sisävesien kalataloudessa on jo nyt huomattavan suuri ja tarjoaa tulevaisuudessa monia uusia mahdollisuuksia myös yritystoiminnalle. Täplärapu on menestynyt vesissämme hyvin ja sen saalis on jo nyt moninkertainen alkuperäisen jokirapumme nykyiseen saaliiseen verrattuna. Tutustu myös kansalliseen rapustrategiaan.

Pirkanmaan kalatalouskeskuksesta saa asiantuntijaapua monenlaisiin kala- ja raputalouteen liittyviin asioihin. Kalatalouskeskus vastaa kalavesien hoidon suunnittelusta ja toteuttaa kala- ja rapuistutuksia sekä laatii mm. kala- ja rapuvesien käyttö- ja hoitosuunnitelmia, istutussuunnitelmia ja kunnostussuunnitelmia.

Vesiviljely

Vesiviljely on voimakkaassa muutosvaiheessa ja Suomessa on rakenteilla ja suunnitteilla useita uusiin tekniikoihin perustuvia suuren mittakaavan viljelylaitoksia. Uudet laitokset hyödyntävät vähäpäästöistä kiertovesitekniikkaa tai ne sijoitetaan avomerelle. Hiedanrannassa  Tampereen keskustan kupeessa toimii jo suljettuun kiertoon perustuva kasvitehdas, jossa viljellään mansikoita.

Levät ovat myös tehokkaita bioraaka-aineiden tuottajia ja ne voivat kaksinkertaistaa massansa jopa neljässä tunnissa ja ne tarvitsevat kasvamiseen paljon vähemmän vettä ja ravinteita kuin muut kasvit. Erityisesti mikrolevät sisältävät runsaasti öljyjä, hiilihydraatteja ja proteiineja, mutta myös makrolevien kasvatus on herättänyt yhä enemmän kiinnostusta.

Tampereen teknillinen yliopisto tutkii virtsan käyttöä levän kasvatuksessa Hiedanrannan leväkasvattamossa. Tutkimusryhmä selvittää mikrolevien kasvua pohjoisissa olosuhteissa, levien käyttöä jätevedenpuhdistuksessa ja mikrolevän hyötykäyttöä biotuotteina, lannoitteina, energiana ja jopa ravintona.

Uusia jätevedenpuhdistamoita rakenteilla

Suuri osa Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven jätevesistä käsitellään nykyisin 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa Tampereella sijaitsevissa Viinikanlahden ja Raholan sekä Lempäälän jätevedenpuhdistamossa. Niiden käsittelykapasiteettia ja puhdistustehoa on parannettu vuosien saatossa, mutta väestömäärän kasvun ja kiristyvien puhdistusvaatimusten vuoksi tarvitaan uusia kustannustehokkaita ratkaisuja puhdistamisen järjestämiseksi. Ratkaisuksi on päätetty rakentaa uusi jätevedenpuhdistamo kalliopuhdistamona Tampereen Sulkavuoreen kallion sisään. Hankkeen edistämistä voi seurata täältä.

Nokian Vesi on rakentamassa Nokialle ECO3 alueelle uutta jätevedenpuhdistamoa. Laitos on osa laajempaa Koukkujärven bioratkaisua, joka koostuu Nokian Veden jätevedenpuhdistamon lisäksi Pirkanmaan Jätehuollon biokaasulaitoksesta. Uudella jätevedenpuhdistamolla tullaan käsittelemään Kullaanvuoren ja Siuron puhdistamojen jätevedet ja se on suunniteltu 40 000 asukkaan mitoituksella. Lietteet toimitetaan käsiteltäväksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n biokaasulaitokseen.